Muotoseikkoja

Geometria ja kasvot kulkevat samoissa lenkkareissa melkeinpä kaikissa seurapiireissä. Olipa tapettirullassa sitten meikkipusseja taikka katkottavia hiuksia, muodoilla on sanallinen paino äännettävänään.

Oman naamansa on kukin nähnyt sen verran useaan kertaan, että saattaa olla vaikea nakki raksittaa oikea muotoruutu. Prosessipolkua helpottamaan voi ottaa viittoja tästä. Sektori bonuksena kuvista voi sisäistää muistilokeroon ehostuspuuhia silmällä pitäen pinkit valo kohdat ja oranssit varjojen paikat.

MITTAA KASVOSI

// kasvojen pituus

// otsan leveys

// poskipäiden leveys

// leuan leveys

@miljanu pikkusiskoseni vinkkinä konstikakkonen:

seiso suorassa peilin edessä, 

piirrä kasvosi rajapyykit peiliin meikkikynällä 

ja pistele mittaten.

Otsa ja leuka kutakuinkin samalla piirillä, poskipäiden ollessa selkeästi leveämmät.

Otsa ja posket kovasti leukaa leveämmät, pikkuruisen siro leuka.

Otsa ja leuka samaa huttua, poskipäät sipsutuksen verran leveämmät otsaa.

Otsa ja leuka samassa lokerossa, pituus selvästi plussan puolella.

Kaikki kolme mittaa hyvin pitkälti samassa kohdassa nauhaa.

Kulmikkaiden kasvojen serkku, kasvojen mitta selkeästi pitkä.

Pelkällä valoisalla varjo meikillä ei koko pelin paloja kasailla. Jotta paketti olisi viimeistä piirtoa myöden kategoria A:ta, tarvitaan kehälle myös tukkaa. Hyvin mielellään nimenomaan kasvojen muodon mukaisesti leikattua tukkaa.

Kulmikkuutta passaa pehmennellä epäsymmetrisyydellä, korkeilla kampauksilla sekä poskien kulmille ulottuvilla leikkauksilla.

Ovaali on siitä kiva typykkä, että melkeinpä kaikki mallit istuksivat tähän muotoon. 

Pyöreitä linjoja voi hajotella epäsymmetrialla, korottavalla pöyhkeydellä, otsahiuksilla sekä kaulan korkeudelle ulottuvilla latvoilla. Leukojen reunaa hivelevä polkkatukka on iso nounou.

Leuan linjan paljastavat kampaukset ja leikkaukset ovat parhainta mallistoa sydämen muotoisille nassukoille. Ideaali latvat keikkuvat kaulan puolessa välissä tasapainottaen leveän yläosan ja kapean alaosan välisiä sutinoita.

Seuraava askel on etsiä jostain pärekori taikka muovisäkki ja sijoittaa sinne ajatusraidat, joissa äänentoisto pyörittää korvan juuressa mulla-on-laatikko-pää-hyi-kun-tää-otsa-on-leveä soundeja. Jokainen muoto on nättimyksen kaunistus, kunhan korostuksen avaimet sijoitetaan oikeisiin pesiin.

Follow my blog with Bloglovin

Make-up Map

Käytännössä meikkaaminen on illuusioiden taikomista sekä varjojen ja valojen perässä juoksemista. Tällä hetkellä kaikkien syvemmin asiaan perehtyneiden huulilla keikkuva contouring / hightlighting saattaa olla kinkkistä puurtamista, jollei silmä tiedä mitä naamassa olisi tarkoitus zoomailla. Kokemattomissa käsissä tekniikka aiheuttaa lähinnä akuuttia tahtoa lyödä päänsä lähimpään tiiliseinään (I've been there) ja vastaavasti kokeneissa hyppysissä tuloksena on useimmiten ihminen, jota ei natural tilassa samaksi tunnista. Googlen ennen ja jälkeen tarjonnasta voi kukin poimia häkellyttävimmät tarinat. Yritän itse osua jokseenkin keskiviivalle tuota skaalaikkunaa, tavoitellen sitä luonnollisemman puoleista lopputulemaa. 

Tärkeimmät ankkuripisteet tässä keitoksessa löytyvät kasvojen luista sekä kokonaismuodosta. Oma naama on kaikkien mittausperiaatteiden mukaan hippusen kallellaan pyöreästä ovaaliin, joten varjostus lokaatiot löytyvät otsasta, ohimoilta, poskiluiden alta sekä leuasta. Tällä kombinaatiolla saa mukavasti ryhtiä ilmeeseen sekä 3D efektiä piirteisiin. 

Korostuksen tarkoituksena on nimensä mukaisesti nostaa esille kohtia, jotka ovat esteettisesti ilo silmälle. Samaisella menetelmällä peittelen myös väsymyspussit silmien alta. Ei ole mitenkään isosti kivaa näyttää siltä, että voisi vuokrata makuupussille sijan seuraavalta vastaan tulevalta bussipysäkiltä. Lisäboostia korostushehkutukselle voi sitten nakata palettiin vaalealla helmiäisvivahteella.

Säännöistä nyrkein ja mieleen taottavin on häivytys. Suosittelen kaikella keräämälläni lämpöisyydellä tekemään edellämainitun huolellisemmin, kuin kirurgi välttelee aivastamista. Liikehdinnän suunta on ylös ja hiusrajaa päin. Korostus ensin, varjostus sitten, helmihässäkät viimeisenä. 

Silmämeikin anatomia onkin hieman monimutkikkaampi ja roikkuu monesta eri kuvakulmasta. Silmien muoto, luomet, väritys, ripset, kulmat liibalaabadaadaa. Omistan huppuluomet, joten isoimmassa roolissa on silmien esille kaivuu. Teenkin aina ensimmäisenä pykälänä meikkikynällä kuvan mukaisen kartoituksen luomien mittasuhteista, jotta luomivärin tuputtaminen käy ilman kiroilua. Ytimenä hommassa on apumerkkaus silmät auki. Tärkeintähän on se miltä pärstä näyttää siinä jamassa, harva kun harppoo menemään silmät suljettuina.

Kynäilyn jälkeen häivyttelen mielentilan väristä tummuutta varjoksi luomivakoihin. Liikkuvalle luomelle lykkään aina pelkkää vaaleutta. Eyeliner ei ole ystäväni, joten säästän sen käytön ulkopuolisille meikattaville. Selkeä linjaisuutta katseeseen haen rajauksella yläluomen sisäpuolella sekä laadukkaalla ripsivärillä. Räpsyttimien kähertämisen jälkeen, operoin väriä siksakki liikkeellä taivuttaen ripsiä kohti nenää ja otsaa, sekä ulkoreunalta ohimon suuntaan. Geeniboolista ei irronnut tuffpuff -mallisia tuuheuksia kun ripset sain, joten kaikki pirkkaniksit ovat tallessa kaulukseni taitteessa.

Nyrkkisäännön serkkuna seikkailee kulmien tärkeys. Älä hyvä nainen jätä kulmia nyppimättä ja muotoilematta. Kaikki edelliseen puurtamiseen käytetyt minuutit valuvat pohjaveteen, jos yksi kasvojen ilmettä antavimmista elementeistä harottaa kohti Etelä-Mannerta. Siisti hajakarvat veks, kampaaharjaa ja lisää edes hailakka tujaus värirajausta, jos et korostetun näkyvistä versioista piittaa.

Koko mapsia ajatellen ja summasummaruna suosittelen nappamaan peiliä käteen ja etsimään omien kasvojen varjopaikat, korkealla sijaitsevat kauneudet sekä luiden muotokohdat. Muun muassa Pinterestistä löytyy kasoittain ohjetta kuinka minkäkin muotoisia kasvoja kannattaa varjostella. Kosmetiikkana välinettä löytyy sekä voidemaista, että jauhemaista. Testaa ja mene metsään -taktiikalla löytyy varmanakkina se itselle käypäisin vaihtoehto.

Arkista meikkausta

Meikkipohja on jotakuinkin yhtä tärkeä, kuin talolle perustus. Ilman sitä kaikki valuu, uppoaa ja rapistuu. Arjessa elo on yleensä sitä laatua hektistä, että peilin edessä ei kovinkaan monena tiistaina ehdi töpöttää tuntitaksalla. Niinpä yksinkertaisuus on kaunista. Inhoan hutilointia ja kiirettä, joten perustavanlaatuinen rutiinisen yksinkertainen arkimeikki syntyy rapsakassa puolessa tunnissa. Olettaen siis, ettei kovin montaa sivuhyppyä tarvitse sovittaa agendaan.

Kuten tuonnempana mainitsin kasvojeni iho on totaali skitsofreenikko. Aavikkomaisen kuiva, mutta silti rasvainen. Koitapa siinä sitten löytää oikea purnukka. Testilabran läpi on taputeltu useampi merkki ja koostumus, mutta aina sama ongelma nakkaa kuraa silmille. Voide kokkaroituu otsalle, nenänvarteen ja poskille. Tuo kymppinapainen meikkivoide on siis vielä löytämättä ja tällä hetkellä viransijaisuutta pyörittää L'oréalin Paris Nude Magique CC -voide anti-redness ominaisuudella. 

Kuva: lorealparis.fi

Kuva: nyxcosmetics.com

Kosteusvoide lääringin jälkeen levittelen edellämainittua  CC tavaraa sopivan smoothin ohuen kerroksen piilottamaan punakat aluevaltaukset poskilta ja nenämaastoista. Tämän jälkeen lavalle astuu NYX varjostus / korostus paletti, josta sipaisen viivaa poskiin, leukaan ja otsalle. Häivyttelyt sekä pienet puuteri tujaukset kehikkoon ja pohjustus on siinä. Lopputulos on höyhentä matkivan kepeä ja metsäpuskan luonnollinen. Sementtiin valettu naama ei mammutin lailla minua innosta.

Silmissä suosin tiiviisti ruskean, kuparin ja vaaleanpunaisen eri vivahteita. Toisinaan iskee myös violetti villitys, jos tulee akuutti tarve kaivaa esiin silmien vihreyttä. Killerkommando musta luomilla ei jotenkin päivätarpeisiini istu. Juhlissa ja menojalan vipellyksissä voi sitten käyttää naamaansa hiiren verran enemmän draamaa ja sitäkin mieluiten pelkissä ripsissä.

Mainittakoon näin jälkilausumana, että puhelimeni kamera on vielä äksän mittaisen hetken epäkunnossa ja luo jokaiseen kuvaan näppärän luolaefektin. Katsokaa keskelle päin ja ottakaa ignore.  ;)